Odotin eilisiltaista peliä malttamattomasti koko viikon ajan. Halusin uskoa ihmeeseen, mutta järjen ääni kuitenkin muistutti koko ajan, että Schalke on vaarallinen kotikentällään ja on tottunut tekemään runsaasti maaleja Bundes-liigassa.
HJK lähti peliin hyvällä asenteella. Ensimmäinen maalipaikka avautui Teemu Pukille heti alkuminuuteilla Schalken topparin, Höwedesin, hölmöillesssä ja päästäessä suomalaistaiturin nokikkain maalivahdin kanssa. Teemun veto ei kuitenkaan valitettavasti onnistunut. Peli oli yllättävän avointa - sellaista valmentajien kammoksumaa päästä päähän höntyilyä. Molemmille avautui maalitilanteita kuin liukuhihnalta. Pelin kulku vaikutti jo alusta alkaen HJK:n kannalta vaaralliselta. Maalintekokilpailussa HJK jäisi auttamattomasti Schalken jalkoihin.
Schalkelle tuomittiin ensimmäinen rangaistuspotku tilanteessa, jossa Rafinha joutui kaatamaan Raulin. Tilanne olisi vanhaan hyvään aikaan tuomittu paitsioksi, mutta nykysääntöjen puitteissa Raul ei ollut paitsiossa eikä kahden muun paitsiossa olleen Schalken pelaajan tulkittu vaikuttavan pelitilanteeseen. Huntelaar veti rankkarin vastuttamattomasti vasempaan alanurkkaan, vaikka Wallen olikin hyvin tilanteessa mukana. HJK ei kuitenkaan lannistunut aikaisesta maalista, vaan lähti kovalla riskillä hakemaan vierasmaalia. Upean hyökkäyksen päätteeksi Teemu Pukki pisti hienolla harhautuksella yhden Schalken puolustajan kahville, pelasi näyttävän seinän Ringin kanssa ja pääsi jälleen kerran nokikkain maalivahdin kanssa. Tällä kertaa upea sijoitus oikeaan alanurkkaan. Tilanne 1-1! Tässä vaiheessa usko ihmeeseen sai uutta pontta ja järjen ääni joutui taka-alalle. Eihän Schalke voisi kolmea maalia enempää taikoa.
Peli jatkui tasatilanteessa avoimena - HJK:n kannalta katsoen liian avoimena. Järjen ääni taustalla varoitteli koko ajan, että kannattaisi pelata kontrolloidummin puolustuksen kautta eikä lähteä mukaan Schalken höntyilyyn. Höntyily kostautui, kun monien virheiden seurauksena Huntelaar pääsi nokikkain Wallenin kanssa. Vastuttamattomasti tämä kliinisesti maalaileva hollantilaiskärki tykitti vasurilla maalin kattoon. Tilanne 2-1 ja usko alkoi jälleen hiipumaan. Edessä olisi kokonainen toinen puoliaika ja HJK:n pitäisi selviytyä siitä ainoastaan yhdellä takaiskumaalilla.
Toisella puoliajalla Schalke tuntui laittavan kaasun pohjaan. Hyökkäykset vyöryivät kerta toisensa jälkeen HJK:n rangaistusalueelle ja puolustus oli kovissa vaikeuksissa varsinkin Farfanin kanssa. HJK ei saanut yhtään kontrolloitua hyökkäystä aikaiseksi, vaan Schalke pääsi koko ajan katkoihin. Puolustus ei saanut kaipaamiansa lepohetkiä, vaan virheet seurasivat toistaan. Schalkelle vihellettiin jo toinen rangaistuspotku Kansikkaan horjuttaessa Farfanin tasapainoa. Ehkä vähän helppo rankkari! Huntelaar tykitti jälleen vastuttamattomasti alakulmaan. Ei mitään saumaa torjua! Tässä vaiheessa näytti HJK:n pelaajienkin usko alkavan horjua mahdollisuuksiinsa. Schalke ei hellittänyt yhtään, vaan jatkoi kovaa painetta hyökkäysalueellaan. Kreikkalaispuolustaja Papadopoulos pääsikin puskemaan väsyneiden HJK-puolustajien keskeltä 4-1 ja näin väistämätön oli tapahtumassa. Nyt HJK:n oli pakko tehdä maali ja hakea toista vierasmaalia riskillä. Schalken hyökkäysintoilu rauhoittui silmin nähden, eikä HJK päässyt enää tosissaan uhkaamaan Schalken Eurooppa-liigan jatkopaikkaa. Schalke kaunisteli vielä loppulukemia huippupelin pelanneen Huntelaarin ja Saksan tulevaisuuden lupauksen Draxlerin toimesta. Lopputulos 6-1 ei jättänyt mitään sijaa jossitteluille. Parempi joukkue meni jatkoon!
Mikään ei kuitenkaan ota pois HJK:lta viime viikon torstain 2-0 voittoa Schalkesta. Se oli uskomaton voitto ja antaa toivottavasti uskoa suomalaisen jalkapallon parempaan tulevaisuuteen. Kaikki on mahdollista jos uskoa ja tahtoa riittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti