Runkosarjan lopullinen järjestys 2011-12

SM-liiga käynnistyy torstaina 15.9. viiden ottelun voimin. Ehkä kierroksen mielenkiintoisin kamppailu käydään Ilmalassa Jokereiden ja HIFK:n välillä. Jokereilla on varmasti paljon kalavelkoja maksettavana viime keväisen tiukan puolivälieräsarjan häviämisen myötä. Sanomattakin on selvää, että nämä kaksi joukkuetta ovat vakavasti tavoittelemassa Suomen mestaruutta kauden päätteeksi. Hyvä alku sarjalle on molempien joukkueiden kannalta tärkeä asia. Siksi torstai-ilta Ilmalassa tulee olemaan kuuma ja tulinen.

Lisähehkua liekkiin puhaltaa varmasti Jarkko Ruutu, jonka siirtyminen narripaitaan oli monelle HIFK-fanille ankara pettymys. Itsekin HIFK-värien puolesta liputtavana olen kuitenkin sitä mieltä, että Rudin sopimusasioiden ympärillä käytiin aivan ylimitoitettua keskustelua. Kyseessä on nimittäin kolmos-nelosketjun voimalaituri, joka mielestäni on nähnyt jo parhaat päivänsä. HIFK-sopimus todennäköisesti kaatui siihen, että joukkue tarjosi Ruudulle paperia, jonka euromäärä oli oikeassa suhteessa pelaajan profiiliin nähden. Kekäläinen todennäköisesti pystyi tarjoamaan Ruudulle rahakkaamman ja pidemmän sopimuksen. Aika näyttää, onko Ruutu ansaitsemansa eurokasan arvoinen. Henkilökohtaisesti ennustan, että Ruutu tulee tekemään takuuvarmasti paljon töitä ilta toisensa jälkeen. Ruudun kova työmäärä ja yritys poikii kuitenkin hurjan määrän jäähyminuutteja (tuntien SM-liigan tuomarilinjan tai -linjattomuuden sekä alati liigassa isoa roolia näyttelevän pärstäkertoimen). Nähdäänkö tällä kaudella uusi pelaajakohtainen ennätys jäähyminuuttien suhteen? Siihen on olemassa kaikki edellytykset. Ruutu saattaa olla joukkueelleen arvokas pelaaja alivoimien tappajana ja vastustajien parhaiden pelaajien eliminoijana, mutta hän saattaa myös muodostua rasitteeksi joukkueelleen edellä mainittujen seikkojen perusteella.

Ajattelin ennen liigan alkua tarjoilla etukäteen veikkauksen runkosarjan lopullisesta järjestyksestä keväällä 2012. Olkaapa hyvät :)

1. Jyp
2. Jokerit
3. HIFK
4. Ässät
5. Kalpa
6. Pelicans
7. Lukko
8. Kärpät
9. TPS
10. Blues
11. Ilves
12. Tappara
13. HPK
14. SaiPa

Epänormaalia tärinää

Viime viikonlopun mökkireissun jälkeen Sportti alkoi tärisemään ajossa epänormaalisti. Tärinä tuntui hyvin voimakkaasti jalkatapeissa ja ohjaustangossa. Tärinän lisäksi tietyillä kierrosalueilla kuului kummallista resonoivaa ääntä. Ääni tuntui tulevan takimmaisesta pakoputkesta. Päätin kuitenkin tarkistaa moottorin kiinnikkeiden ja ohjauslaakerin kireyden. Alhaalla olevat moottorin etukiinnikkeet olivatkin todella löysällä. Lisäksi ohjauslaakeri oli jonkin verran löysällä. Kiristin sitäkin mutu-tuntumalla. Toimenpiteiden jälkeen suuntasin tänään aamupäivällä testilenkille. Ylimääräiset tärinät ja resonoivat äänet olivat historiaa. Sportti kulkee taas normaalisti! Tulipahan heti viime viikolla hankkimani Bahcon uuden karhea hylsysarja hyötykäyttöön :)

Kesäkausi päättyy - jääkiekkokausi alkaa

Suomen lämmin ja aurinkoinen, mutta niin lyhyt kesä alkaa olla ohi. On palattu arjen rutiineihin ja työn touhuun kesälomakauden jälkeen. Jääkiekkoilijoilla ei ole kesällä lomaa, vaan kesä käytetään tehokkaasti  syksyllä alkavaan kauteen valmistautumiseen. Pitkän kauden aikana paljastuu, mitkä yksilöt ja joukkueet ovat olleet kesän aikana ahkeria, kun tavalliset ihmiset ovat lomailleet ja rentoutuneet. Kesällä lenkkipoluille ja punttisalien lattioille vuodatetut hikipisarat alkavat maksaa korkoa, kun keväällä aloitetaan toden teolla taistelu Suomen mestaruudesta ja MM-mitaleista.

Viime kevät oli vannoutuneelle HIFK- ja jääkiekkofanille ikimuistoinen ja historiallinen. Koskaan aikaisemmin HIFK ja Suomen maajoukkue eivät ole juhlineet samana keväänä kirkkaimpia mitaleita. Kuumasta kesästä huolimatta kylmät väreet ovat menneet pitkin selkäpiitä, kun mieleen on palautunut huhtikuun 18. päivä ja ratkaiseva finaaliottelu Espoon Barona-areenalla. Olin paikalla todistamassa punaista vallankumousta Bluesin kotihallissa. HIFK-fanit olivat kirjaimellisesti vyöryneet espoolaisten kotihalliin ja tunnelma oli kuin Nordiksella konsanaan. Viimeinen finaalipeli oli ratkennut jo ennen kuin tuomari tiputti aloituskiekon jäähän.

Kuin kermaksi kakun päälle Suomen leijonamiehistö voitti myöhemmin keväällä maailmanmestaruuden suurempien suosikkien ja nimivahvempien joukkueiden nenän edestä. Olimme finaalipelin aikana lentokoneessa palaamassa lomamatkalta kohti Helsinkiä. Kapteenin kuuluttaessa väliaikatilanteeksi  3-1, repesi lentokoneellinen suomalaisia raikuviin suosionosoituksiin. Laskeuduttuamme Helsinki-Vantaalle peli oli aivan loppuvaiheessa. Odotimme matkalaukkujamme tuloaulassa ja vähän väliä joku peliä radiosta seurannut kuulutti väliaikatietoja: 4-1...5-1...6-1. Jokaista tilannepäivitystä seurasi korviahuumaava meteli. Loppusummerin soidessa joku alkoi laulaa Maamme-laulua, johon kaikki muut tuloaulassa laukkujansa odottaneet yhtyivät. Oli siinä ulkomaalaisilla turisteilla ihmettelemistä! Eivät ne suomalaiset aina niin sulkeutunutta ja hiljaista kansaa olekaan! Taisivat muuten olla lentokentän työntekijätkin peliä seuraamassa, kun laukut olivat yli tunnin myöhässä.

HIFK on satsannut syyskuun 15. päivänä alkavaan kauteen mestarijoukkueen arvolle sopivalla tavalla. Nimekkäiden lähtijöiden, Martti Järventie, Lennart Petrell ja Juha-Pekka Haataja, tilalle hankittiin uskottavat korvaajat; Mikko Jokela, Miikka Tuomainen ja Eero Somervuori. Voitokkaan valmentajan, Kari Jalosen, seuraajaksi palkattiin HIFK-fanien iloksi Petri Matikainen. HIFK:n joukkueesta pistää silmään kivenkova sentterinelikko (Granlund, Hirschovits, Wirtanen, Liivik) sekä kiekollisesti taitava ja fyysisesti jämäkkä pakkikalusto. Paperilla HIFK näyttääkin jälleen erittäin hyvältä ja toimivalta paketilta.

Monien edellisellä kaudella mestaruuden voittaneiden joukkueiden kohtaloksi on kuitenkin koitunut juhlien jälkeinen henkinen krapula. Seuraava kausi on monesti kulunut menneitä muistellen ja mestaruutta ei vakavasti ottaen olla pystytty puolustamaan. Uskon riittävän vaihtuvuuden olevan toimiva lääke henkiseen krapulaan. Tuoreella valmentajalla, Petri Matikaisella, varmasti riittää nälkää viime kauden finaalitappion jälkeen. Kokenut kapteeni, Ville Peltonen, osaa virittää joukkueen henkisesti oikealle tasolle ja Mikael Granlund haluaa varmasti pelata parhaan ja viimeisen kautensa SM-liigassa ennen toivottavasti pitkää ja menestyksekästä uraa NHL:ssä. Uskon, että HIFK tulee vakavasti kamppailemaan mestaruudesta toisena peräkkäisenä vuotena. Pahimmat uhkaajat löytyvät akselilta Ilmala - Jyväskylä. Nähtäisiinkö kauden päätteeksi vihdoinkin toisinto mieleenpainuvasta finaalisarjasta lähes kolmenkymmenen vuoden takaa (82-83)? Viime keväänä saimme siitä herkusta jo maistiaisia - valitettavasti jo puolivälierävaiheessa.

Muuten, jos vaihtuvuus on toimiva lääke henkiseen krapulaan, niin miten saataisiin riittävästi vaihtuvuutta leijonamiehistöön ensi kevään kotikisoissa. Miettikääpä sitä - ja varmasti päävalmentaja Jalonen miettiikin :)

Prätkäillen mökille

Lähdimme lauantaina iltapäivällä mökille, kun oli luvassa hieno syyskuinen keli. Itse päätin lähteä moottoripyörällä pienempiä mutkateitä pitkin. Matkaa kertyi viikonlopun aikana kaikkiaan 341 kilometriä. Yllättävän hyvältä Sportti tuntuu pidemmälläkin matkalla. Mennessä (lauantaina) tuli vähän vettäkin niskaan muutamaan otteeseen. Sunnuntaina kotiin ajellessa sää oli aivan mahtava. Kiertelin hienoja mutkateitä Lammin, Janakkalan ja Hausjärven kautta kotiin. Seuraavassa dokumentoituna viikonlopun reitti.


Näytä suurempi kartta

Pakko oli pestä pyörä mökillä lauantaisen sadeajon jälkeen. Lopputulos miellyttää silmää :)

Uusi sohva kotiutui

Tilasimme uuden sohvan Iskusta heinäkuun alussa. Päädyimme valinnassamme kotimaiseen HT Collection Como moduulisohvaan. Arvioitu toimitusaika tilaushetkellä ajoittui elokuun lopulle. Arvio piti kutinsa, sillä sohva saapui kotiovellemme Iskun kuljetuspalvelun toimesta elokuun viimeisenä iltana. Loistavaa palvelua Iskulta!

Sohva tuntuu mukavalta ja jämäkältä. Valmistajan antama 10 vuoden takuu sohvan rungolle kertoo asiakkaalle laadukkaasta tuotteesta. Seuraavassa muutama kännykkäkameralla napsaistu kuva sohvasta.

Upea syyskesän lauantai tien päällä

Lähdimme serkun kanssa Lammilla järjestetyille sukujuhlille moottoripyörillä. Sää suosi luonnon helmassa vietettyjä sukujuhlia ja asvaltin nielemistä. Aivan uskomattoman hieno syyskesäpäivä! Mommilantie tuli ajettua molempiin suuntiin. Tie oli hyvässä kunnossa ja hauskaa oli :)

Serkusten menopelit kauniissa maalaismaisemassa.

Näytä suurempi kartta

Pikkuvikoja

Tuoreena Sportin omistajana on herännyt heti muutamia pyörän käyttöön ja käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Olen penkonut vastauksia webistä ja löytänyt hyödyllisiä ja hyödyttömiä foorumeita. Asiattomista ja kokemattomia harrastajia halveksivista foorumeista en vaivaudu enemmälti kirjoittamaan, mutta haluan mainita parhaaksi havaitsemani foorumin nimeltä finnbikers.fi, josta sain nopeasti asiantuntevia ja ennen kaikkea asiallisia vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Ensimmäinen kysymykseni liittyi evon huohottamiseen ilmanputsariin. Sain vastauksen, ettei pieni huohotus ole vakavaa varsinkaan näin kuumana kesänä. Kyseessä on Sportin ominaisuus eikä mikään ongelma.

Toinen mieltä askarruttanut asia oli öljynpainevalon toimimattomuus. Valo ei nimittäin aina syty, kun avaimen kääntää sytytysasentoon. Ongelma näyttää esiintyvän varsinkin kylmänä startattaessa. Ilmiö johtuu takertelevasta öljynpaineanturista, joka ei palaudu pohjaan moottorin sammuttua. Tämäkään ei ole vakava ongelma. Asia korjaantuu uudella öljynpaineanturilla.

Lisäksi sain foorumilta käytännöllisen neuvon kylmäkäynnistyksiin. Olen nimittäin huomannut, että pyörän seisottua pari päivää, se ei starttaa ensimmäisellä yrityksellä. Kun kaasua vatkaa muutaman kerran ennen starttia, käynnistyy moottori ensi yrityksellä, vaikka se olisikin seisonut pidemmän aikaa.

Haluan suositella finnbikers.fi foorumia kaikille vasta harrikan hankkineille. Keskustelupalstalta saa asiallisia neuvoja, vaikka kysyisikin itsestään selvyyksiä tai "tyhmiä" kysymyksiä.

So long HJK

Eilen illalla palattiin jalkapallomaailmassa normaaliin päiväjärjestykseen. Viime viikon torstain unelmapeli Sonera Stadiumilla jää joka tapauksessa lähtemättömästi mieleen ainutlaatuisena kokemuksena suomalaisessa jalkapallokatsomossa.

Odotin eilisiltaista peliä malttamattomasti koko viikon ajan. Halusin uskoa ihmeeseen, mutta järjen ääni kuitenkin muistutti koko ajan, että Schalke on vaarallinen kotikentällään ja on tottunut tekemään runsaasti maaleja Bundes-liigassa.

HJK lähti peliin hyvällä asenteella. Ensimmäinen maalipaikka avautui Teemu Pukille heti alkuminuuteilla Schalken topparin, Höwedesin, hölmöillesssä ja päästäessä suomalaistaiturin nokikkain maalivahdin kanssa. Teemun veto ei kuitenkaan valitettavasti onnistunut. Peli oli yllättävän avointa - sellaista valmentajien kammoksumaa päästä päähän höntyilyä. Molemmille avautui maalitilanteita kuin liukuhihnalta. Pelin kulku vaikutti jo alusta alkaen HJK:n kannalta vaaralliselta. Maalintekokilpailussa HJK jäisi auttamattomasti Schalken jalkoihin.

Schalkelle tuomittiin ensimmäinen rangaistuspotku tilanteessa, jossa Rafinha joutui kaatamaan Raulin. Tilanne olisi vanhaan hyvään aikaan tuomittu paitsioksi, mutta nykysääntöjen puitteissa Raul ei ollut paitsiossa eikä kahden muun paitsiossa olleen Schalken pelaajan tulkittu vaikuttavan pelitilanteeseen. Huntelaar veti rankkarin vastuttamattomasti vasempaan alanurkkaan, vaikka Wallen olikin hyvin tilanteessa mukana. HJK ei kuitenkaan lannistunut aikaisesta maalista, vaan lähti kovalla riskillä hakemaan vierasmaalia. Upean hyökkäyksen päätteeksi Teemu Pukki pisti hienolla harhautuksella yhden Schalken puolustajan kahville, pelasi näyttävän seinän Ringin kanssa ja pääsi jälleen kerran nokikkain maalivahdin kanssa. Tällä kertaa upea sijoitus oikeaan alanurkkaan. Tilanne 1-1! Tässä vaiheessa usko ihmeeseen sai uutta pontta ja järjen ääni joutui taka-alalle. Eihän Schalke voisi kolmea maalia enempää taikoa.

Peli jatkui tasatilanteessa avoimena - HJK:n kannalta katsoen liian avoimena. Järjen ääni taustalla varoitteli koko ajan, että kannattaisi pelata kontrolloidummin puolustuksen kautta eikä lähteä mukaan Schalken höntyilyyn. Höntyily kostautui, kun monien virheiden seurauksena Huntelaar pääsi nokikkain Wallenin kanssa. Vastuttamattomasti tämä kliinisesti maalaileva hollantilaiskärki tykitti vasurilla maalin kattoon. Tilanne 2-1 ja usko alkoi jälleen hiipumaan. Edessä olisi kokonainen toinen puoliaika ja HJK:n pitäisi selviytyä siitä ainoastaan yhdellä takaiskumaalilla.

Toisella puoliajalla Schalke tuntui laittavan kaasun pohjaan. Hyökkäykset vyöryivät kerta toisensa jälkeen HJK:n rangaistusalueelle ja puolustus oli kovissa vaikeuksissa varsinkin Farfanin kanssa. HJK ei saanut yhtään kontrolloitua hyökkäystä aikaiseksi, vaan Schalke pääsi koko ajan katkoihin. Puolustus ei saanut kaipaamiansa lepohetkiä, vaan virheet seurasivat toistaan. Schalkelle vihellettiin jo toinen rangaistuspotku Kansikkaan horjuttaessa Farfanin tasapainoa. Ehkä vähän helppo rankkari! Huntelaar tykitti jälleen vastuttamattomasti alakulmaan. Ei mitään saumaa torjua! Tässä vaiheessa näytti HJK:n pelaajienkin usko alkavan horjua mahdollisuuksiinsa. Schalke ei hellittänyt yhtään, vaan jatkoi kovaa painetta hyökkäysalueellaan. Kreikkalaispuolustaja Papadopoulos pääsikin puskemaan väsyneiden HJK-puolustajien keskeltä 4-1 ja näin väistämätön oli tapahtumassa. Nyt HJK:n oli pakko tehdä maali ja hakea toista vierasmaalia riskillä. Schalken hyökkäysintoilu rauhoittui silmin nähden, eikä HJK päässyt enää tosissaan uhkaamaan Schalken Eurooppa-liigan jatkopaikkaa. Schalke kaunisteli vielä loppulukemia huippupelin pelanneen Huntelaarin ja Saksan tulevaisuuden lupauksen Draxlerin toimesta. Lopputulos 6-1 ei jättänyt mitään sijaa jossitteluille. Parempi joukkue meni jatkoon!

Mikään ei kuitenkaan ota pois HJK:lta viime viikon torstain 2-0 voittoa Schalkesta. Se oli uskomaton voitto ja antaa toivottavasti uskoa suomalaisen jalkapallon parempaan tulevaisuuteen. Kaikki on mahdollista jos uskoa ja tahtoa riittää!

Muutama kuva vasta valmistuneesta lasiterassista

Viime lauantaina lasitusfirman kaverit kävivät viimeinkin laittamassa lasiterassimme lasiseinät paikoilleen. Kattoelementit eivät olleet vielä(kään) saapuneet, joten niiden asentaminen venyy tälle viikolle. Projektimme alkoi maaliskuussa, jolloin kilpailutimme lasiterassin toimituksen muutaman tunnetuimman yrityksen kesken. Valitsimme toimittajaksi edullisimman tarjouksen tehneen uusimaalaisen yrityksen. Homma alkoi suunnittelulla ja lupakuvien toimituksella. Kävimme pyytämässä taloyhtiöltämme ja naapureiltamme luvat ja toimitimme koko paketin kunnan rakennusvirastoon. Toimenpidelupa saatiin muutaman viikon odottelun jälkeen. Lumien lähdettyä teimme isäni ja appiukkoni kanssa pohjat, jolle lasitusfirman oli helppo asentaa alumiinen runko ja myöhemmin lasielementit. Projektiin kului kaiken kaikkiaan 5 kuukautta kalenteriaikaa. Lopputulokseen olemme tyytyväisiä.

Seuraavassa muutama kuva juuri valmistuneesta terassista.

Kuvia ensimmäisistä pyöristäni

Ajattelin laittaa nähtäville pari kuvaa ensimmäisistä pyöristäni.

Triumph Trident 900 (vm. 1994)

Suzuki Intruder 750 (vm. 1989)

Intikka oli ikäisekseen hyvässä kunnossa.

Uskomaton jalkapalloilta Sonera Stadiumilla

HJK johtaa 1-0. Pelaajat juhlivat maalin tehnyttä Teemu Pukkia.

Taululla lopputulos 2-0. Kiitos HJK!

Tyytyväinen kotiyleisö lähtee vastahakoisesti pois stadikalta :)

Olin eilen kaverini kanssa Sonera-Stadiumilla katsomassa HJK-Schalke 04 -ottelua, joka on yksi Eurooppa-liigan viimeisen karsintakierroksen ottelupareista. Menin stadionille katsomaan lähinnä Schalken joukkuetta, koska sitä pääsee kovin harvoin seuraamaan livenä. En uskonut, että HJK:lla olisi mitään saumaa suurta saksalaista vastaan. Toivoin lähinnä, että ottelu pysyisi HJK:n kannalta mahdollisimman pitkään tasaisena, eikä saksalaisseura löisi heti kättelyssä tennisnumeroita taululle.

Kuinka väärässä olinkaan! Toki Schalke hallitsi pallollista peliä läpi ottelun, piti selkeästi enemmän palloa ja klubi keskittyi lähinnä pitämään mahdollisimman tiivistä muuria oman rangaistusalueensa edessä. HJK onnistui taktiikassaan erittäin hyvin. Se alkoi päästä yhä useammin vaarallisiin nopeisiin vastaiskuihin ja Bah:lla olikin aivan loistava tilaisuus viedä klubi 1-0 johtoon n. 15 minuutin kohdalla. Omaksi ja kotiyleisön harmiksi Dawda ei aivan ylettänyt kunnolla palloon, eikä hän näin ollen päässyt ohjaamaan palloa hallitusti ohi saksalaismaalivahdin. Muutamaa minuuttia myöhemmin stadion repesi. Teemu Pukin loistava henkilökohtainen suoritus, ensin upeasti leikkaus keskelle ja saksalaispakki pihalle ja sitten aivan käsittämätön vasemman jalan laukaus takaylänurkkaan ohi hölmistyneen veskarin. Maailmanluokan suoritus Pukilta! HJK taisteli loppujakson hienosti eikä saksalaiset päässeet tasoittamaan ottelua.

Klubi tuli toisellekin puoliajalle vastustajaa liikaa kunnioittamatta. Edelleen vastaiskut purivat ja Schalken pelaajistossa kuin myös fanijoukossa alkoi selvästi näkyä pelon merkkejä. Sitten stadion räjähti toistamiseen. Vajaan tunnin kohdalla Bah syötti Pukin puolittaiseen läpiajoon. Teemu sijoitti upeasti aivan oikeaan alanurkaan. Maalivahdilla ei ollut mitään jakoa. Jälleen aivan maailmanluokan suoritus Pukilta! Klubi taisteli esimerkillisesti loppuun saakka eikä sallinut Schalkelle arvokasta vierasmaalia. Näin ollen Klubilla on loistava mahdollisuus mennä Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen Schalken kustannuksella. Ensi viikon torstaina on siis totuuden hetki Gelsenkirchenissä.

Spora huollossa

Vein tänään sporan 24 tkm määräaikaishuoltoon Hoghausiin. Pyysin huoltoa tekemään samalla kokonaisvaltaisen tarkistuksen pyörälle, jotta tiedän, minkälaiseen vehkeeseen olen rahani tuhlannut :) Pyörään vaihdettiin tulpat, moottori- sekä ensiö-öljyt, krominen öljynsuodatin sekä ilmansuodattimen elementti. Viimeksi mainittu vaihdettiin, koska evo oli huohottanut aika reippaasti öljyä ilmanputsariin. Huollon kaveri antoikin ohjeeksi tarkkailla, jatkuuko huohottaminen. Mikäli jatkuu, pitänee vaihdella tiivisteitä. En tunne pyörän aiempaa huoltohistoriaa, joten voihan olla, että ilmanputsaria ei ole koskaan aiemmin puhdistettu.

Huollossa oli tehty edellä mainittujen perusasioiden lisäksi seuraavia toimenpiteitä:

- kiristetty moottorin yläkiinnikkeitä, jotka olivat löysällä
- kiristetty polttoainehana, joka oli löysällä
- kiristetty rikastimen vaijeri, joka oli löysällä
- kiristetty ohjaustankoa, joka oli löysällä

Pyörän ajettavuus muuten parani tuntuvasti kiristystoimenpiteiden ansiosta. Ylimääräinen tärinä katosi kuin taikaiskusta, vaikka tokihan normaalia tärinää pitääkin näissä laitteissa olla :)

Kotiläksyksi tuli hankkia rekisterikilvelle kilpilevy, jotta rekkari säilyy paremmin ehjänä. Ensi kesänä täytyy hankkia myös uusi eturengas, jossa on kulutuspintaa enää 2,6 mm. Samassa yhteydessä kannattaa kiristää myöskin etuvanteen pinnausta, jossa on hieman löysää.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Hoghausin asiantuntemukseen ja palveluun. Minulla on aiempien pyörieni kanssa huonoja kokemuksia eräistä korjaamoista, joissa en enää toiste vaivaudu asioimaan. Hoghausiin aion sen sijaan viedä pyöräni huoltoon jatkossakin.

Mikäli satut lukemaan blogiani ja sinulla on kokemusta HD EVO-koneista, voit mieluusti kommentoida mietteitäni. Erityisesti haluaisin lisää tietoa ja kokemuksia tuosta huohotusasiasta.

Pieni pala historiaa

Aloitin moottoripyöräilyn kesällä 2009. Sain A-kortin samaisena kesänä. Ensimmäinen pyöräni oli kahdeksankymmentäluvun lopun Suzuki Intruder 750. Seuraavan kesän ajoin yhdeksänkymmentäluvun Triumph Tridentillä. Tänä kesänä - elokuun alussa - toteutin pitkäaikaisen unelmani hankkiessani Harley Davidsonin (Sportster 883 vm. 2002). Kilometrejä pyörässä oli ostohetkellä kohtuullinen määrä n. 21 tkm. Päätin lähteä liikkeelle lähtötason harrikalla budjettini ollessa rajallinen. Tavoitteeni on muokata pyörästä pikku hiljaa mieleiseni. Modauksista sekä muusta pyörään ja ajamiseen liittyvästä voit lukea myöhemmin tästä blogista. Ehkäpä jossain vaiheessa tulevaisuudessa päivitän pyörän Big Twiniin :)

Blogi on avattu

Pysythän kanavalla. Asiaa luvassa moottoripyöräilystä, urheilusta, musiikista ja muista mielenkiintoisista asioista :)